Historia

Pornaisten marttayhdistyksen perustaminen

Pornaisiin perustettiin marttayhdistys vuonna 1908, yhdeksän vuotta sen jälkeen, kun Helsingin koulutetut naiset olivat Lucina Hagmanin johdolla perustaneet valtakunnallisen marttajärjestön. Pornaisten yhdistys on kolmanneksi vanhin Uudellamaalla ja syynä siihen, että marttayhdistys saatiin niin varhaisessa vaiheessa pieneen ja syrjäiseen pitäjään, oli paikkakunnalla vaikuttaneen kamreeri Harald Bengelsdorffin kiinnostus toimia yhteisten asioiden puolesta.


Mies yhdistyksen takana

Bengelsdorff, Porvoon rovastin poika, oli tullut vuonna 1894 Halkiaan etsimään majoitusta kuultuaan, että seudulla on hyvät metsästysmaat. Hän mieltyi Pornaisiin, hankki metsästysmajan Kupsenkylästä ja lopulta muutti siihen perheineen asumaan, vaikka toimikin helsinkiläisen Lasiruukkien tapaturmavakuutusyhtiön ja Osakeyhtiö Securitaksen toimitusjohtajana. Harald Bengelsdorff oli kunnioitettu ja pidetty henkilö paikkakunnalla. Hän auttoi ihmisiä virka-asioissa, perusti osuuskuntia, kutsui väkeä neuvonpitoon ja yhdistysten perustaviin kokouksiin. Pitäjän juhlissa hän oli itseoikeutettu puhuja ja onnittelu- sekä muistopuheetkin lankesivat useimmiten hänen pidettävikseen. Nimeltä häntä ei kylillä tarvinnut mainita, riitti kun puhui kamreerista tai johtajasta, ja kaikki tiesivät, että kyse oli Harald Bengelsdorffista.



Martat päättivät miten toimivat

Marttayhdistyksen perustava kokous pidettiin joulun alla, 20.12.1908 ja ensimmäinen kokoontuminen oli jo 30.12.1908. Eivät olleet joulun kiireet emännillä esteenä, eivätkä isännilläkään, jotka joutuivat emäntiään hevospeleillä kokouksiin viemään.
Marttayhdistys otettiin innokkaasti vastaan ja siihen liittyi heti 30 jäsentä. Pornaisten Marttojen  toiminta sai alusta pitäen sellaiset raamit, jotka jäseniä miellyttivät. Tekemistä piti olla kuten kurssejakin. Pidettiin esitelmätilaisuuksia ja ohjelmallisia iltamia ja tutustumiskäynneillekin oli mukava päästä kotikylän ulkopuolelle.
Alussa tekeminen kohdistui kanankasvatukseen ja munat myytiin Helsinkiin. Niistä tehtiin heti merkkituote, muniin pantiin”Tipa-täti”-leima. Ruokakurssit aloitettiin välittömästi ja kasvisruokien tärkeyttä martat painottivat jo lähes sata vuotta sitten. Puutarhaviljely kiinnosti ja koululaisillekin jaettiin ”kyökkikasvien” siemeniä. Kaksi "stipendiaattia" lähetettiin tutustumaan Sippolan kanaloihin sillä evästyksellä, että ”ne on tarkoin tutkittava ja jos rahat riittää ja mieli on, niin sopii mennä Kurkijoen Marttojen hommaa katsomaan”.